Tiken marraskuussa 2009 julkaisemiin ennakkotietoihin saatiin jo pääosa satotilaston tiedoista, ja suuria muutoksia niihin ei tullut juuri valmistuneessa lopullisessa satotilastossa. Viljasadosta on saatavissa myös historiatietoa: Findikaattori (www.findikaattori.fi) sisältää Suomen historian koko tilastoidun viljasadon vuodesta 1920 lähtien. Historiatiedot ja entistä enemmän tietoa tilastoista löytyy myös helmikuusta lähtien Tiken uudistuneesta Matilda-tietopalvelusta (www.maataloustilastot.fi).

Vuosi 2009 oli kolmas hyvä viljavuosi
Vuosi 2009 oli kolmas perättäinen hyvä viljavuosi. Sato saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa ja kokonaisviljasato oli 4,3 miljardia kiloa. Vehnästä (887 miljoonaa kiloa) ja ohrasta (2 171 miljoonaa kiloa) korjattiin ennätyssuuret sadot. Kaurasato (1 115 miljoonaa kiloa) oli hyvä, mutta ruissato jäi pieneksi (42 miljoonaa kiloa).

Kotieläintiloilla rehuviljaa käytetään yhä enemmän myös tuoreviljana: kokoviljasäilörehuna ja tuoresäilöviljana. Vuonna 2009 vilja-alastamme noin 6 % korjattiin tuoreviljana. Kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan sato oli yhteensä 347 miljoonaa kiloa, eli edellisvuodesta sato kasvoi 119 miljoonalla kilolla.

Rypsi- ja rapsisato historian toiseksi suurin
Rypsi- ja rapsisato, 140 miljoonaa kiloa, on toiseksi suurin kautta viljelyhistoriamme. Vuosi 2006 oli ennätysvuosi, jolloin sato oli 148 miljoonaa kiloa. Rypsin ja rapsin hehtaarisato on pari vuosikymmentä ollut alamaissa, mutta viime kesänä päästiin jälleen 1990-luvun alkuvuosien tasolle, kun rypsistä saatiin lähes 1 700 kiloa ja rapsista lähes 2 000 kiloa hehtaarilta.

Perunasato kasvoi 10 prosenttia
Perunan hyvä hehtaarisato (28 610 kg/ha) nosti kokonaissadon 755 miljoonaan kiloon. Peruna on kuulunut tärkeimpiin tilastoitaviin peltokasveihimme sen merkittävän ravintokasviarvon takia. Tilastointihistorian suurin perunasato oli vuonna 1948, jolloin 1 950 miljoonan kilon perunasato oli suurempi kuin korjattu viljasato 1 319 miljoonaa kiloa.

Rehunurmilta keskimääräinen sato
Esikuivattu säilörehu valtaa alaa edelleen tuoresäilörehulta ja vuonna 2009 jo noin 86 % säilörehusadosta oli esikuivattua. Kokonaissäilörehusato on kolmena perättäisenä vuonna ollut 8 miljardin kilon paikkeilla. Kun säilörehusato on noussut vuosikymmenten saatossa, on kuivaheinäsato laskenut. Kesällä 2009 korjattiin 290 miljoonan kilon kuivaheinäsato, joka on 21 % pienempi kuin edellisvuonna. Koskaan aiemmin kuvaheinäsato ei ole ollut näin vähäinen.

Tilaston taustaa
Satotilasto perustuu viljelijöiden antamiin tietoihin. Tiedot on kerätty puhelimitse noin 5 600 maatilalta eli noin 9 prosentilta Suomen 65 000 maatilasta. Viljelykasvien korjuualat on laskettu vähentämällä viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamasta viljelyalasta katoala. Vilja-alasta on lisäksi vähennetty kokoviljasäilörehuna ja tuoresäilöviljana korjattu ala.

Lisätietoja
Tutkija Anneli Partala, puh. 020 77 21 376
Tutkija Mirva Kokkinen, puh. 020 77 21 371
Tilastopäällikkö Esa Katajamäki, puh. 020 77 21237
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi