Isoilla tiloilla jo neljännes peltoalasta

Tike tutkii vuosittain maatilojen lukumäärän kehittymistä, peltoalaa, tuotantosuuntia ja viljelijätietoja Maatilojen rakenne -tilastossaan, johon tiedot saadaan maatilarekisteristä. Yli sadan hehtaarin tiloilla oli vuonna 2009 jo neljännes Suomen peltopinta-alasta. Nuoret viljelijät pitivät hallussaan isoimpia tiloja.

Maatilojen lukumäärä väheni vuonna 2009 viime vuosien keskimääräistä vähenemisvauhtia mutta hieman edellisvuotta voimakkaammin. Maatiloja oli vuonna 2009 Suomessa 64 175 eli noin 1 600 vähemmän kuin edellisvuonna. Vuosituhannen vaihteesta tilojen määrä on laskenut noin 20 prosentilla. Eniten maatilojen lukumäärä on vähentynyt Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa, vähiten Keski-Suomessa. Uusia tiloja perustettiin vuoden 2009 aikana noin 550 eli hieman enemmän kuin vuonna 2008. Näistä lähes kolmannes ei ollut hakenut maataloustukia.

Tuotantonsa lopettaneista tiloista lähes 40 prosenttia ei ollut hakenut maataloustukia kevään 2009 tukihaussa. Yleisintä maataloustuotannosta luopuminen oli lammas- ja vuohitaloutta sekä muuta tuotantoa harjoittavilla tiloilla. Tuotantonsa lopettaneista sikatiloista noin 7 prosenttia vaihtoi tuotantosuuntansa viljanviljelyyn. Muissa tuotantosuunnissa näin suuret vaihdokset olivat harvinaisempia. Keskimäärin tuotantosuunta vaihtui vajaalla 4 prosentilla tiloista.

Keskipeltoala kasvoi lähes hehtaarilla
Keskipeltoala on kasvanut viime vuosina noin puoli hehtaaria. Vuosien 2008 ja 2009 välisenä aikana keskipeltoala kasvoi vajaalla hehtaarilla. Vuonna 2009 keskipeltoala oli 36 hehtaaria. Yli 100 peltohehtaarin tilojen osuus kaikista tiloista oli noussut 6 prosenttiin, ja niiden osuus maatilojen kokonaispeltoalasta oli lähes neljännes. Pienien, alle 10 peltohehtaarin tilojen, osuus on säilynyt viimeiset viisi vuotta suhteellisen vakaana. Vuokrapeltoa viljeli 60 prosenttia tiloista, ja vuokrapellon keskimääräinen ala oli 20 hehtaaria. Eniten vuokrapeltoa oli suhteellisen nuorilla, 30-45 -vuotiailla viljelijöillä.

Eläintilojen määrä laski aiempaa maltillisemmin
Tuotantosuuntien keskinäinen osuus säilyi edellisvuoden kaltaisena. Suomalaisista maatiloista 43 prosenttia harjoitti päätuotantosuuntanaan viljanviljelyä ja 19 prosenttia lypsykarjataloutta. Kotieläintilojen määrä on viime vuosien aikana laskenut selvästi kasvinviljelyä harjoittavia tiloja enemmän, mutta ero tasaantui vuonna 2009. Kotieläintilojen määrä on edelleen laskussa, mutta ero muihin tuotantosuuntiin nähden ei ole enää yhtä merkittävä kuin aiemmin. Lypsykarja- ja siipikarjatiloja lukuun ottamatta eläintilojen suhteellinen osuus kaikista tuotantosuunnista jopa kasvoi hieman.

Osakeyhtiömuotoisten maatilojen määrä kasvoi
Yksityisten henkilöiden ja maatalousyhtymien omistuksessa olevien maatilojen määrä väheni samaan aikaan, kun erityisesti osakeyhtiömuotoisten maatilojen määrä kasvoi. Viljelijöiden määrä väheni 1 400:lla vuodesta 2008 eli edellisvuotta enemmän. Viljelijöiden keski-ikä laski noin puolella vuodella, ja se oli vuonna 2009 keskimäärin 50,2 vuotta. Vanhimmat viljelijät löytyivät Ahvenanmaalta ja Uudeltamaalta, nuorimmat Pohjois-Pohjanmaalta. Noin 30-vuotiaat viljelijät pitivät hallussaan keskipelto-alalla mitattuna isoimpia tiloja. Ikäryhmässä 30 - 34 vuotta keskimääräinen peltoala oli 46,3 hehtaaria.

Lisätietoja:
Aktuaari Irene Mustalahti, puh 020 77 21340
Tutkija Mika Kuoppa-aho, puh. 020 77 21366
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi