Kotieläinten lukumäärä

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Kotieläinten lukumäärätilasto sisältää nautojen, sikojen, lampaiden, vuohien, siipikarjan ja maatilalla olevien hevosten lukumäärät. Kotieläinten lukumäärät tilastoidaan eläinlajista riippuen kaksi kertaa vuodessa 1.4., 1.5. tai 1.6. ja 1.12. Tiedot julkaistaan työvoima- ja elinkenokeskuksittain, mutta tietoja on saatavilla myös muilla alueluokituksilla. Tilaston tietoja käyttävät muun muassa maataloushallinto, Eurostat, tutkimus, elintarviketeollisuus ja maatalousyrittäjät

1.2 Käsitteet

Sikojen lukumäärä 1.4. ja 1.12.: Lukumäärät eivät sisällä villisikoja.

Lampaiden lukumäärä 1.6. ja 1.12.: Uuhien lukumääriin kuuluvat vähintään kerran karitsoineet lampaat ja karitsoimattomat vähintään vuoden ikäiset lampaat. Ryhmä ”muut lampaat” sisältää uuhikaritsat, pässit ja pässikaritsat.

Siipikarjan lukumäärä 1.4.: Ryhmä ”muu siipikarja” sisältää ankat, hanhet, helmikanat, strutsit sekä tarhatut sorsat ja fasaanit.

Hevosten lukumäärä 1.4.: Maatiloilla olevien hevosten lukumäärä sisältää viljelijäperheen omat hevoset ja osaomistuksessa olevat hevoset, joihin viljelijällä tai viljelijäperheen jäsenellä on osuus ja joita hoidetaan tilalla. Lukumäärä sisältää myös muiden omistamat, tilalla hoidossa olevat hevoset.

1.3 Luokitukset

Nautojen lukumäärä 1.5 ja 1.12.

• Lypsylehmät ja emolehmät
• Sonnit 2 vuotta ja yli sekä sonnit 1 - < 2 vuotta
• Hiehot 2 vuotta ja yli käyttötarkoituksen mukaan lypsylehmiksi, emolehmiksi ja teuraaksi
• Hiehot 1 - < 2 vuotta käyttötarkoituksen mukaan lypsylehmiksi, emolehmiksi ja teuraaksi
• Sonni- ja lehmävasikat alle yhden vuoden

Sikojen lukumäärä 1.4.

• Karjut elopaino 50 kg ja yli
• Emakot elopaino 50 kg ja yli
• Lihasiat elopaino 50 kg ja yli
• Siat elopaino 20 – alle 50 kg
• Porsaat elopaino alle 20 kg

Sikojen lukumäärä 1.12.

• Siitoskarjut elopaino 50 kg ja yli sekä siitoskarjuiksi tarkoitetut nuoret siat
• Emakot elopaino 50 kg ja yli: i) vähintään kerran porsineet astutetut emakot ii) vähintään kerran porsineet ei astutetut emakot iii) ei porsineet astutetut emakot sekä iiii) ei porsineet astuttamattomat emakot
• Lihasiat: i) lihasiat elopaino 50 kg – alle 80 kg ii) lihasiat elopaino 80 kg–alle 110 kg ja iii) lihasiat elopaino 110 kg ja yli
• Muut siat: i) siat elopaino 20 kg – alle 50 kg ii) porsaat elopaino alle 20 kg

Lampaiden lukumäärä 1.6. ja 1.12.

• Uuhet ja muut lampaat

Vuohien lukumäärä 1.6.

• Vuohet yhteensä

Siipikarjan lukumäärä 1.4.

• Kanat, kananpoikaset, kukot, broilerit, kalkkunat ja muu siipikarja

Siipikarjan lukumäärä 1.12.

• Kanat

Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Kotieläinten lukumäärät julkaistaan työvoima- ja elinkeinokeskuksittain. Tietoja kevään kotieläinten lukumääristä (eläinlajista riippuen 1.4., 1.5 ja 1.6.). sekä nautojen lukumääristä 1.12. on saatavilla myös muilla alueluokituksilla sekä karjakokoluokittain.

1.4 Tietolähteet

Tiedot sikojen, siipikarjan ja maatilalla olevien hevosten lukumääristä 1.4. perustuvat maatilarekisteriin. Nautojen lukumäärät perustuvat nautarekisteriin ja lampaiden ja vuohien lukumäärät perustuvat lammas- ja vuohirekisteristä saataviin tietoihin. Tiedot sikojen ja kanojen lukumääristä 1.12 perustuvat maatilatutkimukseen.

1.5 Lait, asetukset ja suositukset

Tiken tilastotuotanto perustuu lakiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992 ja 667/2006), lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996), lakiin maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä (284/2008) sekä tilastolakiin(280/2004). Lisäksi Euroopan neuvoston asetus 1165/2008 sisältää kotieläinten lukumäärien tilastointia koskevia velvoitteita.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Tilaston perusjoukko

Tiedot sikojen, siipikarjan ja maatilalla olevien hevosten lukumääristä 1.4. perustuvat maatilarekisteriin. Maatilarekisteri on kokonaistutkimus, jonka perusjoukkoon kuuluvat kaikki maataloustuotantoa harjoittavat maatilat, joilla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai joilla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran.

Nautojen lukumäärä saadaan kokonaistutkimuksena nautarekisteristä ja lampaiden ja vuohien lukumäärä lammas- ja vuohirekisteristä.

Tiedot sikojen ja kanojen lukumääristä 1.12. perustuvat otantatutkimukseen (maatilatutkimus). Otoksen poiminnan perusjoukkona käytetään maatilarekisterin maatilajoukkoa. Rekisterin perusjoukkoon kuuluvat kaikki maataloustuotantoa harjoittavat maatilat, joilla on vähintään yksi hehtaari maatalousmaata ja joilla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran.

2.2. Tutkimusasetelma ja tiedonkeruu

Maatilarekisteristä saadut kotieläinten lukumäärät (1.4) perustuvat viljelijöiltä EU-tukihakemusten yhteydessä kerättyihin tietoihin. Tietojen tallennustyö tapahtuu kunnissa maaseutuviranomaisen toimesta. Lisäksi Tike kerää tukea hakemattomilta maatiloilta tiedot erillisenä tilastokyselynä.

Nautarekisterin tiedot perustuvat viljelijöiden ilmoituksiin muun muassa nautojen syntymä- ja poistotiedoista. Nautarekisterin pitoon liittyvät käytännön työt suorittaa ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy.

Lammas- ja vuohirekisterin tiedot perustuvat lampaiden ja vuohien pitäjien ilmoituksiin eläinten poikimisista, ostoista, siirroista ja poistosta. Ilmoitukset eläinten ostoista, siirroista ja poistoista on tehtävä rekisteriin seitsemän päivän kuluttua tapahtumasta. Poikimatietojen osalta lampaiden ja vuohien pitäjien on ilmoitettava eläinten syntymätiedot rekisteriin kuuden kuukauden kuluttua tapahtumasta.

Otantana tehtävä maatilatutkimus suoritetaan joulukuussa puhelinhaastatteluna. Maatilatutkimuksen perusjoukko oli noin 64 175 tilaa vuonna 2009. Perusjoukosta poimintakehikon muodostavat tilat, joilla on sikoja ja kanoja. Sianlihantuotantoa harjoittavia tiloja oli vuonna 2009 noin 2 270 ja kananmunantuotantoa harjoittavia tiloja noin 1 110. Sikatilojen joukosta poimittiin noin 1 000 tilan otos ja kanatilojen joukosta 450 tilan otos, joilta kysyttiin tiedot sikojen ja kanojen lukumääristä. Otos on ositettu kolmeen osaan tilan maantieteellisen sijainnin, tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan, jolloin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Vuosittain 1/3 otokseen kuuluvista tiloista vaihdetaan uusiin.

Tutkimuksesta saadut tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia sekä suhde-estimointia. Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus mm. vertaamalla tilan sikamäärää tilan aiemmin ilmoittamiin tietoihin. Mikäli poikkeava havainto on oikea, tila poistetaan ositteesta ja tilasta muodostetaan oma osite, jolloin poikkeava havainto ei painotu liikaa alkuperäisessä ositteessa. Otokseen kuuluneista tiloista maatilatutkimukseen vastasi noin 97 % joulukuussa 2009.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Maatilarekisteriin ja maatilatutkimukseen perustuvien sikojen, siipikarjan ja maatiloilla olevien hevosten lukumäärätietojen luotettavuutta saattaa heikentää vastauskato. Maatilatutkimuksen otokseen kuuluvista tiloista osaa ei tavoiteta tiedonkeruun aikana ja osa kieltäytyy antamasta tietoja lukumääristä. Otantatutkimuksella (maatilatutkimus) kerättävien kanojen ja lihasikojen lukumäärän estimointia hankaloittaa se, että lihasikalat ja kanalat usein täytetään ja tyhjennetään kerralla ja tuotantoerien välissä voi olla tuotantotauko. Otokseen osuneet tilat eivät siten välttämättä kuvaa tilannetta oikeassa suhteessa ja seurauksena voi olla tulosten yli- tai aliestimoituminen.

Maatilatutkimuksessa otos oli vuoteen 2006 asti suunniteltu kuvaamaan sekä kotieläintuotantoa että kasvintuotantoa, joten otos ei ollut välttämättä paras mahdollinen joukko edustamaan eläinmääriä, joita on vain pienellä osalla maatiloista. Vuodesta 2006 lähtien otokset on suunniteltu erikseen kotieläin- ja kasvinviljelytiloille, joka on parantanut sikojen ja kanojen lukumäärätietojen edustavuutta/oikeellisuutta.

Tietoja nautojen lukumääristä voidaan pitää luotettavina nautarekisterin kattavuuden vuoksi.

Lampaiden ja vuohien määriä 1.12.2007,  1.6. ja 1.12.2008, 1.6.2009 sekä lampaiden määriä 1.12.2009 voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina, sillä lammas- ja vuohirekisteristä ei ollut mahdollista saada tietoja täysin luotettavasti. Lisäksi vuonna 1.12.2007 monen tilan tiedot jouduttiin imputoimaan tilastoa varten. Vuosien 2005 ja 2006 sekä 1.6.2007 tietoja voidaan pitää melko luotettavina, sillä ne perustuvat kaikilta lampaiden ja vuohien pitäjiltä postikyselynä lammas- ja vuohirekisteriin kerättyyn tietoon.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot sikojen, siipikarjan ja maatilalla olevien hevosten lukumääristä 1.4. sekä lampaiden ja vuohien lukumääristä 1.6. ovat käytettävissä helmikuun puolivälissä ja tiedot nautojen 1.5. lukumääristä kesäkuun puolivälissä.

Tiedot nautojen ja sikojen lukumääristä 1.12. ovat käytettävissä helmikuun puolivälissä ja tiedot kanojen lukumääristä 1.12. helmikuun lopussa. Tiedot lampaiden ja vuohien lukumääristä 1.12. ovat saatavilla kesäkuun lopussa.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastot kotieläinten lukumääristä julkaistaan vuosittain Tiken Matilda-maataloustilastopalvelussa osoitteessa www.maataloustilastot.fi . Tietoja kevään kotieläinten lukumääristä (eläinlajista riippuen 1.4., 1.5. tai 1.6.). julkaistaan myös Maatilarekisterissä sekä Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Tietoja lukumääristä on saatavilla 1950- luvulta lähtien.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastot sikojen, siipikarjan ja maatilalla olevien hevosten lukumääristä ovat pääosin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Kevään tilastointiajankohdat ovat hieman vaihdelleet eri vuosina.

Kanoiksi on vuodesta 1995 lähtien luokiteltu vähintään viiden kuukauden ikäiset kanat. Aikaisemmin ikäraja oli kuusi kuukautta. Vuodesta 2007 lähtien kanojen lukumäärä 1.12. sisältää kaikenikäiset munivat kanat, joiden munat menevät elintarvikekäyttöön.

Nautojen lukumäärät ovat vuodesta 1999 perustuneet nautarekisteriin. Sitä ennen tieto kevään lukumääristä on perustunut maatilarekisteristä saatuun tietoon ja 1.12. lukumääristä otantana viljelijöille tehtävään maatilatutkimukseen.

Nautojen lukumäärien tilastointi on tarkentunut vuodesta 2003 lähtien. Vuoden 2003 keväällä otettiin käyttöön uusi nautarekisteri ja samalla tilastollisia määrittelyjä tarkennettiin. Tarkentunut määrittely vaikuttaa etenkin lehmien ja yli 2-vuotiaiden hiehojen lukumääriin edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti on tarkennettu hiehon ensimmäisen poikimisen tunnistamista.

Vuodesta 2005 lähtien lampaiden ja vuohien lukumäärät ovat perustuneet lammas- ja vuohirekisteriin. Aikaisemmin lampaiden ja vuohien lukumäärät perustuivat maatilarekisteriin ja maatilatutkimukseen. Tilastointimenetelmän muuttumisesta johtuen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2005. Vuoden 2009 tilastosta rajattiin tarkemmin pois lampaiden pitäjät, jotka olivat ilmoittaneet lampaiden käyttötavoiksi pelkästään lemmikki, harraste tai koe-eläin lammas- ja vuohirekisteriin. Tästä rajauksesta johtuen erityisesti lammastilojen määrä väheni poikkeuksellisen paljon edellisvuosiin verrattuna.

7. Selkeys ja eheys/yhteneväisyys

Sikojen ja kanojen lukumäärät 1.4. perustuu kokonaistutkimukseen ja 1.12. otantatutkimukseen, joten eri menetelmin kerättävät tiedot lukumääristä eivät välttämättä ole täysin vertailukelpoisia.

Päivitetty