Tuottaja: Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

               Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu tilastolakiin (280/2004), lakiin maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1166/2008.

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Tiken varoista. Eurostat kustantaa osan kuluista.
 
1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Maatalouslaskenta on maatalouden rakennetutkimus joka tehdään kokonaistutkimuksena Suomen maatiloille kymmenen vuoden välein. Laskentojen välillä maatalouden rakennetutkimus tehdään 2 kertaa otantatutkimuksena. Seuraavat rakennetutkimukset tehdään vuosina 2013 ja 2016.

Maatalouslaskennan tietosisältö kattaa laajasti tietoa viljelijöistä ja maatiloista. Se sisältää perustiedot kaikista maatalous- ja puutarhayrityksistä. Keskeistä tietosisältöä ovat tilan omistusmuoto ja sijainti, maatalousmaan ala ja sen jakautuminen eri kasveille, kotieläinten määrät ja tilan työvoiman käyttö. Lisäksi laskennasta saadaan tietoa sukupolvenvaihdoksesta, tietokoneista ja internet-yhteyksistä, tilan energian käytöstä, kastelusta sekä muusta yritystoiminnasta. Vuoden 2010 maatalouslaskennan tiedonkeruun yhteydessä noin 15 000 tilalle kohdistettiin laskennan lisäksi tuotantomenetelmätutkimus, jossa kerättiin tietoa peltojen talvipeitteisyydestä ja muokkausmenetelmistä sekä kotieläintuotannosta.

Tilaston avulla voidaan seurata maa- ja puutarhatalouden rakenteen kehittymistä Suomessa. Tiedot ovat myös vertailukelpoisia muiden EU-maiden tulosten kanssa.

Tilastoa käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tilasto on osa Euroopan tilastojärjestelmää (ESS). EU:n tilastovirasto Eurostat ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO julkaisevat tilaston tietoja verkkopalveluissaan. Muita käyttäjätahoja ovat tutkimus, hallinto, maatalous- ja elintarvikealan yritykset, maanviljelijät, etujärjestöt, neuvonta ja tiedotusvälineet.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Maatalouslaskennan tietosisältö on laaja ja siinä käytetään paljon erilaisia käsitteitä. Tärkeimmät käsitteet on esitetty liitteessä 1.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Laskennan tulokset kuvaavat Suomen maatalouden rakennetta ja sen muutoksia. Tiedot ovat myös kansainvälisesti vertailukelpoisia

Laskennan kohdejoukkoon kuuluvat kaikki aktiiviset maataloustuotantoa harjoittavat maatilat. Aktiivisella maatilalla tarkoitetaan tilaa tai yritystä, jonka viljelyksessä oleva peltoala on vähintään yksi hehtaari tai jolla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran, sekä ne alle yhden peltohehtaarin puutarhayritykset, jotka harjoittavat myyntiin tarkoitettua puutarhatuotantoa (esim. kasvihuoneyritykset). Puutarhatuotteiden kotitarveviljelyä ei lueta aktiiviseksi toiminnanharjoittamiseksi. Maatalouslaskennan yhteydessä päivitetään Suomen maatilojen eli maatilarekisterin perusjoukko.


1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Maatalouslaskennan suunnitteluvaiheessa järjestettiin kaksi asiakastilaisuutta, joissa asiakkaat saivat esittää näkemyksiään laskennan tietosisällöstä. Maatalouslaskennan tietosisältöön lisättiin muutamia kansallisia kysymyksiä käyttäjien toiveiden perusteella. Tuottajajärjestöt MTK ja SLC ovat olleet aktiivisesti mukana laskennan suunnittelussa. Heidän edustajansa ovat esimerkiksi kommentoineet kysymyksiä ja ohjeistusta sekä testanneet sähköistä tiedonkeruuta.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Maatalouslaskenta noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta 1166/2008.


2.1. Tutkimusmenetelmä

Maatalouslaskennan tiedot kerätään kaikilta Suomen maatalous- ja puutarhayrityksiltä. Tiedonkeruun kohdejoukko on maatilarekisterin maatilat ja puutarhayritysrekisterin puutarhayritykset. Osa tiedoista saadaan hallinnollisista rekistereistä ja osa kerätään tiloilta. Noin 50 000 tilalta kerättiin maatalouslaskennan tiedot peruskyselyllä ja noin 15 000 tilalta laajalla kyselyllä, jossa kysyttiin sekä maatalouslaskennan että tuotantomenetelmätutkimuksen tiedot. Hallinnollisista rekistereistä tietoa poimitaan eläinrekistereistä, maaseutuelinkeinon tietojärjestelmästä ja luomurekisteristä.

Maatalouslaskennan tiloilta kysytyt tiedot kerättiin sähköisesti tai puhelinhaastatteluna. Tike toteutti sähköisen tiedonkeruun. Puhelinhaastattelut teki Taloustutkimus Tiken toimeksiannosta.

Vastaamatta jättäneiden tilojen tiedot imputoidaan käyttämällä keskiarvoimputointia.
 

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Maatalouslaskennan vastausaste oli 95 %. Suuresta kohdejoukosta, hyvästä vastausasteesta ja puuttuvien tietojen imputoinnista johtuen tulokset ovat varsin luotettavia.

Kyselyssä on paljon kysymyksiä ja kysymyksien määritelmät ovat varsin monimutkaisia. Osa vastauksista perustuu viljelijöiden arvioon. Yleisesti ottaen viljelijät pystyvät vastaamaan kysymyksiin riittävän tarkalla tasolla.

2.3. Virheiden oikaisumenettely

Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Korjatut tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla.  

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Maatalouslaskennan tuloksia julkaistaan viidessä erässä vuoden 2011 aikana. Työvoimaa ja muuta yritystoimintaa koskevat tiedot julkaistaan ennakollisina kesäkuussa 2011. Lopulliset tiedot julkaistaan syksyn 2011 aikana.

Tietojen julkistamisajankohdat ilmoitetaan tilastojen julkistamiskalenterissa Tiken verkkosivuilla osoitteessa: www.maataloustilastot.fi.  

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Maatalouslaskennan tulokset ovat pääosin vertailukelpoisia vuoden 2007 rakennetutkimuksen tulosten kanssa. Molempien tutkimusten tuloksissa on mukana sekä maatilat että kaikki puutarhayritykset. Tätä aikaisemmin maatilarekisteriin kuulumattomien puutarhayritysten tietoja ei ole julkaistu rakennetutkimuksen tulosten yhteydessä. Näiden tilojen tiedot ovat sisältyneet puutarhatilastoihin.

Työvoimatiedot ovat vertailukelpoisia vuosien 2010 ja 2007 välillä. Sen sijaan vuosien 2007 ja 2005 välillä työvoimatietojen tilastoinnissa on tapahtunut muutos. Vuonna 2005 työaikatiedot kysyttiin päivinä, kun ne sen jälkeen on kysytty tunteina. Ennen vuotta 2005 työaikatiedot on kysytty työaikaluokittain.

Muun yritystoiminnan tiedot ovat pääosin pysyneet samoina vuodesta 2005 lähtien. Toimialaluokitukseen on tehty pieniä muutoksia sekä liikevaihtoluokitusta on tarkennettu.

Vuonna 2003 rakennetutkimuksen kyselylomakkeelle lisättiin uusina toimialoina porotalous, kalastus, rakentaminen ja ohjelmapalvelut.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkistetaan Tiken Matilda-maataloustilastopalvelussa osoitteessa: www.maataloustilastot.fi

Tilaston kotisivulla esitetään maatalouslaskennan sekä vuoden 2007 rakennetutkimuksen tuloksia. Aikaisempien rakennetutkimusten tulokset on julkaistu paperijulkaisuissa. Tilastoa ja tietoaineistoja koskeviin tietopyyntöihin vastaa Tiken tietopalvelu, puhelin 202 77 21208, ma - pe klo 9-16.

Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.



Liite 1. Maatalouslaskenta 2010:ssä käytettyjä käsitteitä

Eläinyksikkö
Eläinyksikkö on eri kotieläinten lukumäärien ja niitä vastaavien kertoimien avulla laskettu kotieläintilojen kokoa kuvaava luku. Eri kotieläinten kertoimet on esitetty alla olevassa taulukossa. Esimerkiksi lypsylehmän kerroin on 1, joten yksi lypsylehmä vastaa yhtä kotieläinyksikköä.

Kertoimet kotieläinyksiköiden laskemista varten:
Kotieläin Eläinyksikkökerroin
J01 Hevoset 0,8
J02 Naudat, alle 1 vuotta 0,4
J03 Sonnit 1-2 vuotta 0,7
J04 Hiehot 1- 2 vuotta 0,7
J05 Sonnit 2 vuotta ja yli 1,0
J06 Hiehot 2 vuotta ja yli 0,8
J07 Lypsylehmät 1,0
J08 Muut lehmät 0,8
J09 Lampaat 0,1
J10 Vuohet 0,1
J11 Porsaat alle 20 kg 0,027
J12 Siitosemakot 50 kg tai yli 0,05
J13 Muut siat 0,03
J14 Broilerit 0,007
J15 Munivat kanat 0,014
J16 Muu siipikarja 0,03

Henkilötyövuosi
Henkilötyövuodella (AWU) tarkoitetaan yhden työntekijän vuodessa tekemiä, maataloustöihin käytettyjä työtunteja. Yksi henkilötyövuosi on 1800 työtuntia vuodessa eli 8 tuntia päivässä, 5 päivänä viikossa 11 kk ajan. Henkilötyövuoden määritelmä vaihtelee hieman eri EU-jäsenmaissa riippuen kunkin maan normaalista työajasta. Jokaisessa jäsenmaassa yksi henkilötyövuosi vastaa ko. jäsenmaan normaalia vuosityöaikaa.

Lyhytaikainen työvoima
Lyhytaikaiseksi työvoimaksi lasketaan kaikki tilan maatalous- ja puutarhatöihin väliaikaisesti (alle 6 kk/henkilö tai vajaan satokauden kasvinviljelytiloilla) palkatut henkilöt.

Maatalousalan koulutus
Koulutuksella tarkoitetaan maatalous- tai puutarha-alan koulutusta. Maatalousalan peruskoulutukseen kuuluu muun muassa maatalousoppilaitoksessa käyty maatilatalouden peruslinja. Ylempään maatalousalan koulutukseen kuuluvat muun muassa agrologin ja agronomin tutkinnot. Koulutustieto kysyttiin tilan hoidosta vastaavalta henkilöltä.

Maataloustyö
Maatilalla tai puutarhayrityksessä tehdyt, tuotantoon liittyvät työt. Maataloustöitä ovat kasvinviljely- ja kotieläintyöt, maa- ja puutarhatalouden kirjanpito-, johto- ja suunnittelutyöt, koneiden korjaus-, kunnossapito- ja huoltotyöt, maa- ja puutarhatalouden uudisrakentaminen, peruskorjaaminen ja perusparannustyöt, puutarha- ja kasvihuonetyöt (myyntiin tarkoitetussa puutarhatuotannossa), mehiläistenhoito sekä maatalous- ja puutarhatuotteiden varastointiin ja tuotteiden myyntiin valmistelemiseen liittyvät työt. Maataloustöiksi ei lueta kotitaloustöitä, metsästystä, kalastusta ja kalanviljelyä, poronhoitoa eikä turkistarhausta.

Maatalousyhtymä
Maatalousyhtymässä luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä omistaa, vuokraa tai muutoin hoitaa yhdessä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Maatalousyhtymien työntekijöitä ovat kaikki tilan maataloustöihin osallistuvat osakkaat, osakkaiden vähintään 15-vuotiaat perheenjäsenet sekä perheen ulkopuoliset vakinaisesti ja lyhytaikaisesti maataloustöihin palkatut henkilöt mukaan lukien maatalouslomittajat, urakoitsijat tms.

Maatila
- Maatilarekisterin mukainen maatila
Maatilalla tarkoitetaan ns. aktiivitilaa, jolla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari ja joka harjoittaa maataloustuotantoa. Myös tilat, joilla on käytössä olevaa maatalousmaata alle yksi hehtaari, on otettu mukaan mikäli niillä on kotieläimiä vähintään yhden eläinyksikön verran. Ennen vuotta 2000 aktiivitilaksi määriteltiin tila, jolla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa tai puutarhaa ja jolla on maataloustuotantoa tai muuta yritystoimintaa. Vuodesta 1995 lähtien aktiivitiloihin on luettu metsätaloutta tai muuta yritystoimintaa harjoittavista tiloista vain ne, joilla on peltoa viljelyksessä.

- Maatalouden rakennetutkimuksen mukainen maatila
Maatalouden rakennetutkimuksessa maatilan määritelmänä käytetään kaikissa EU-maissa käytössä olevaa yhtenäistä määritelmää. Maatalouden rakennetutkimuksessa myös puutarhayritykset luokitellaan maatiloiksi. Maatilan alaraja on määritelty kaikissa EU-maissa siten, että rajan ylittävien maatilojen tuotanto kattaa 99 prosenttia kunkin maan maataloustuotannosta. Suomessa maatalouden rakennetutkimuksen kohdejoukkona ovat maatilat ja puutarhayritykset, joiden käytössä oleva maatalousmaan pinta-ala on vähintään yksi hehtaari tai joiden taloudellinen koko on vähintään 1200 Esua. Maatilojen alaraja poikkeaa hieman eri EU-maissa.

Metsätaloustyöt
Metsätaloustöillä tarkoitetaan tässä maatilan omassa metsässä tehtyjä metsätaloustöitä.

Monialainen maatila
Maatila, joka maa- ja metsätalouden lisäksi harjoittaa muuta yritystoimintaa.

Muu yritystoiminta
Muuna yritystoimintana käsitetään kaikki taloudellisesti merkittävä ja säännöllisesti tapahtuva sivuansiotoiminta. Muu yritystoiminta liittyy suoranaisesti tilan tai puutarhayrityksen toimintaan ja sillä on taloudellinen vaikutus tilan tai puutarhayrityksen toimintaan.

Osakeyhtiöt, valtion ja yhteisöjen omistamat maatilat (oikeushenkilön omistamat maatilat)
Tähän ryhmään kuuluvat maatilat, jotka omistaa valtio, kunta, kirkko, jokin muu vastaava julkinen tai puolijulkinen laitos, yritys, osuustoimintayritys, osakeyhtiö, säätiö tai muu vastaava laitos. Näillä tiloilla maataloustöissä työskenteleviä ovat tilanhoitajat sekä muut vakinaisesti ja lyhytaikaisesti palkatut henkilöt mukaan lukien urakoitsijat tms.

Perheviljelmä
Maatila, jossa haltijana on yksittäinen henkilö, avio- tai avoliitossa elävät puolisot, sisarukset, testamentin tai perinnön kautta yhteisinä edunsaajina olevat henkilöt tai yksittäinen haltija, jolla on yksinään taloudellinen ja oikeudellinen vastuu tilayhtymän määritelmän täyttävästä tilasta. Perheviljelmien työntekijöitä ovat viljelijät, maataloustöihin osallistuvat viljelijän puolisot, muut viljelijäperheen jäsenet, vakinaisesti ja lyhytaikaisesti palkatut henkilöt mukaan lukien maatalouslomittajat, urakoitsijat tms. Muita perheenjäseniä ovat maatalous- ja puutarhatöihin osallistuvat vähintään 15-vuotiaat lähisukulaiset ylenevässä ja alenevassa polvessa mukaan lukien maataloustöitä tekevien perheenjäsenten avopuolisot sekä eläkeläiset riippumatta siitä, saavatko he töistään palkkaa.

Taloudellinen koko
Taloudellinen koko on EU:n typologiassa käytetty käsite, joka määrittää maatilojen laskennallisen taloudellisen koon tuotannon ja vakioitujen katteiden (SGM) perusteella.

Tilanhoitaja (tilan johtaja)
Tilanhoitaja vastaa maatilan tavanomaiseen, päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tehtävien hoidosta. Tilanhoitaja luetaan vakinaisesti palkattuihin henkilöihin.

Tuotantosuunta
Tuotantosuunnalla tarkoitetaan maatilan päätuotantosuuntaa eli taloudellisesti merkittävintä maatalouden tuotantosuuntaa, joka määräytyy vuoden aikana normaalioloissa saatujen bruttotulojen perusteella. Tieto saadaan vuosittain tukia hakeneilta tiloilta maatalouden tukihakemuslomakkeilta ja on tällöin viljelijän itsensä ilmoittama.

- Maatilarekisterin mukainen tuotantosuunta
Tuotantosuunnalla tarkoitetaan maatilan päätuotantosuuntaa eli taloudellisesti merkittävintä maatalouden tuotantosuuntaa, joka määräytyy vuoden aikana normaalioloissa saatujen bruttotulojen perusteella. Tieto saadaan vuosittain tukia hakeneilta tiloilta maatalouden tukihakemuslomakkeilta ja on tällöin viljelijän itsensä ilmoittama. Tukea hakemattomien tilojen tieto selvitetään syksyllä tapahtuvan täydennyskyselyn avulla.

- EU-tuotantosuunta (typologia)
Maatilat luokitellaan maatalouden rakennetutkimuksessa EU-tuotantosuuntiin, joka määräytyy tilan vakioidun kokonaiskatteen koostumuksen perusteella. Toisin sanoen sen perusteella, millainen suhteellinen osuus tilan eri fyysisistä ominaisuuksista koostuvilla katteilla on tilan vakioiduista kokonaiskatteesta. Tuotantosuunnat jaetaan typologiassa neljään hierarkiseen tasoon. Yleisimmällä tasolla tuotantosuuntia on yhdeksän.

Ulkomaalainen palkkatyövoima
Tilalla työskentelevillä ulkomaalaisilla työntekijöillä tarkoitetaan muita kuin Suomen kansalaisia. Tilan ulkomaalaiseen työvoimaan on laskettu mukaan palkattu ulkomaalainen työvoima (ulkomaalaisia viljelijöitä tai viljelijäperheen jäseniä ei ole laskettu mukaan ulkomaalaiseen työvoimaan).

Urakoitsija
Urakoitsijat voivat olla esimerkiksi kaivinkoneyrittäjiä, maatalouskoneurakoitsijoita tai rakennusliikkeen palkkaamia työntekijöitä, jotka ovat työskennelleet maatilalla. Näille maatila ei maksa suoraan palkkaa, vaan urakoitsijalle maksetaan esimerkiksi kokonaisesta urakasta tai palvelusta.

Vakinaisesti palkatut
Vakinaisesti palkattuja ovat viljelijäväestöön kuulumattomat työntekijät. Vakinaisesti palkatuiksi katsotaan ne henkilöt, jotka ovat työskennelleet viimeksi kuluneen vuoden aikana maatilalla maataloustöissä vakituisesti vähintään 6 kk. Kasvinviljelytiloilla vakinaisesti palkatuiksi katsotaan myös alle 6 kk, mutta koko kasvukauden ajan työskennelleet henkilöt. Myös vakituiset työntekijät, jotka ovat olleet poissa osan vuotta pakottavien esteiden, esimerkiksi sairauden, lomien, asepalveluksen tai onnettomuuden vuoksi, lasketaan mukaan vakinaisesti palkattuihin.

Viljelijäväestö
Viljelijäväestöön kuuluvat viljelijät sekä maatilalla maataloustöitä tekevät viljelijöiden puolisot, muut viljelijäperheen jäsenet, maatalousyhtymien osakkaat sekä osakkaiden perheenjäsenet

Päivitetty

26.05.2011