Satotilasto

1.1. Yhteenveto tilaston tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta

Viljelykasvien satotilasto sisältää tärkeimpien viljelykasvien satotiedot Suomessa. Tilasto kuvaa kasvintuotannon määrää sekä kokonaisuudessaan että pinta-alaa kohti laskettuna. Tietojen pääasiallisia käyttäjiä ovat maatalousyrittäjät, hallinto, tutkimus sekä elintarviketeollisuus. Tilastotietoja voidaan hyödyntää mm. suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä opetuksessa ja tutkimuksessa. Tietoja toimitetaan myös Eurostatille.

1.2. Käsitteet

Ala (1000 ha) sisältää pinta-alan, jolta sato on korjattu. Toisin sanoen viljelyalasta on vähennetty kokonaan korjaamatta jäänyt ala eli katoala. Viljoilla alasta on vuodesta 2007 alkaen vähennetty lisäksi tuorevilja-ala eli kokoviljasäilörehu- ja tuoresäilövilja-ala.

Sato (kg/ha ja milj. kg) on ilmoitettu viljojen, öljykasvien ja herneen osalta kuivatusta sadosta.

Kuiva-ainepitoisuus (%) sadosta on ilmoitettu korjuuhetkellä osasta rehukasveja.

Syysvehnä sisältää syysvehnän lisäksi spelttivehnän.

Ruis sisältää kevät- ja syysrukiin.

Leipävilja sisältää kevät- ja syysvehnän, spelttivehnän sekä kevät- ja syysrukiin.

Rehuvilja sisältää rehu- ja mallasohran, seosviljan sekä kauran.

Seosvilja sisältää useampia viljalajeja. Sisältää myös valkuaiskasvin ja viljan seoskasvustot.

Muut viljat sisältää ruisvehnän, tattarin, maissin ja muut edellä mainitsemattomat viljat.

Kokoviljasäilörehu sisältää tähkimisen jälkeen korjatun viljakasvuston (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja).

Tuoresäilövilja sisältää puimalla korjatun, tuoreena säilötyn viljan (ohra, kaura, vehnä ja seosvilja).

1.3. Luokitukset

Viljelykasvien sato ilmoitetaan sekä kiloina hehtaaria (1 ha = 10 000 m2) kohti että kokonaissatona miljoonina kiloina.

Satotilasto sisältää Suomessa yleisimmin viljeltävät kasvilajit. Kunkin kasvin pinta-ala ja sato esitetään sekä koko maata että työvoima- ja elinkeinokeskusten alueita koskevina. Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa satovuoden tilannetta 1.1.

1.4. Tietolähteet

Pinta-alojen osalta tietolähteenä on pääosin Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) tilastollinen maatilarekisteri, jonka tietosisällöstä suurin osa perustuu maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistoimintojen yhteydessä viljelijöiltä kerättyihin tietoihin. Sadon määrä sekä kuiva-ainetiedot perustuvat Tiken tilastoryhmän suoraan viljelijöiltä keräämiin tietoihin.

1.5. Lait, asetukset ja suositukset

Tiken tilastotuotanto perustuu lakeihin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta (1200/1992), maaseutuelinkeinotilastoista (1197/1996) ja maaseutuelinkeinorekisteristä (1515/1994) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi EU:n neuvoston asetukset 959/93 ja 837/90 sisältävät viljelykasvien satotilastointia koskevia velvoitteita.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

2.1. Tilaston perusjoukko

Satotiedot perustuvat otantatutkimukseen, jossa otantamenetelmänä käytetään ositettua otantaa. Vuosittain 1/3 otokseen kuuluvista maatiloista pyritään vaihtamaan uusiin. Otannan poiminnan perusjoukkona käytetään edellisen vuoden maatilarekisterin maatilajoukkoa (65 802 maatilaa vuonna 2008). Rekisterin perusjoukko sisältää kaikki ne maataloustuotantoa harjoittavat maatilat, joilla on käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai joilla on kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran.

2.2. Tutkimusasetelma ja tiedonkeruu

Runsaan kolmen vuosikymmenen aikana tilojen lukumäärä on vähentynyt lähes 75 prosenttia, mistä johtuen myös otoskokoa on pienennetty aika ajoin, viimeksi vuonna 2006. Vuodesta 2006 alkaen otoskoko on ollut noin 6 000 maatilaa, kun se sitä ennen oli noin 10 000 maatilaa. Samat tilat ovat mukana vuosittain sekä Tiken heinäkuun ja joulukuun maatilatutkimuksen kasvinviljelyä koskevassa osuudessa että viljelykasvien satotiedustelussa. Otos on ositettu kolmen ominaisuuden mukaan: tilan maantieteellisen sijainnin, tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan. Näin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Satotiedustelussa otokseen valituilta tiloilta kerätään viljelykasvikohtaisia tietoja korjuualasta, kokonaissadosta sekä kuiva-aineesta (%). Tiedonkeruu tapahtuu puhelintiedusteluna. Otoskoko eli tilalukumäärä, jolta tietoja kysyttiin, oli vuonna 2009 yhteensä 5 785 maatilaa. Netto-otokseen (5 774) kuuluvista tiloista satotiedot saatiin 5 64 tilalta eli nettovastausprosentti oli 96,4 %.

Satotiedustelulla kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun otannan korotuskerroinestimointia. Virheellisiksi poikkeaviksi todetut havainnot korjataan tai poistetaan aineistosta. Jos tilalta on saatu kokonaistulosta vääristävä sato, havainto poistetaan edustamastaan ositteesta ja havainnosta muodostetaan oma osite. Viljelykasvien satotilastossa on esitetty näin saadut hehtaarisadot. Kokonaissato on laskettu kertomalla hehtaarisato korjatulla alalla.

Viljelykasvien satotilastoon sisältyvällä alalla tarkoitetaan korjattua alaa, joka saadaan vähentämällä maatilarekisterin viljelypinta-alasta korjaamatta jäänyt ala eli katoala. Katoala sisältää katokorvauslomakkeille tallennetun täysin tuhoutuneen alan (IACS -rekisteri). Lisäksi vuodesta 2007 alkaen kaura-, ohra-, vehnä- ja seosvilja-alasta on vähennetty otannassa estimoitu tuoreviljana korjattu ala.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Viljelykasvien satotiedustelu on otantatutkimus, joten lopulliset tulokset estimoidaan painokertoimien avulla. Ositekohtainen painokerroin lasketaan jakamalla pomintakehikossa olevien tilojen määrä otokseen vastanneiden tilojen määrällä. Tulosten estimoinnissa käytetään SAS-ohjelmistoa. Virhevarianssit estimoidaan SAS-ohjelman CLAN-makrolla. Koko maan tasolla keskeisten viljojen hehtaarisadon estimaattien suhteelliset keskivirheet vaihtelevat noin 1-2 % välillä. Alueellisissa keskivirheissä vaihtelua on enemmän.

Satotilaston viljelykasvikohtaisia pinta-aloja voidaan pitää varsin luotettavina, sillä maatilarekisterin kattavuus on lähes 100 prosenttia ja maaseutuelinkeinorekisteriin kuuluva IACS (yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä) kattaa noin 98 prosenttia kaikista maataloustuotantoa harjoittavista maatiloista. Lisäksi ennen maataloustukien maksua tietojen oikeellisuus tarkistetaan erilaisin menetelmin.

Viljelijöiltä kysytään kunkin viljelykasvin kokonaissato. Ilmoitettu määrä voi perustua punnitukseen, tilavuusmittaukseen tai silmämääräiseen arvioon. Satojen osalta tietojen luotettavuutta voi heikentää vastaajan havaintovirhe. Muita mahdollisia virhelähteitä ovat tiedon käsittelyvaiheessa tapahtuvat virheet ja otantavirheet. Otos ei ole välttämättä paras mahdollinen joukko edustamaan niitä kasveja, joiden viljelyala on pieni. Kasvikohtaisesti satoarvio on sitä luotettavampi mitä suurempi on kasvin viljelypinta-ala.

Muista kasviryhmistä poiketen kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmialat ovat laskennallisia. Nurmialan erittelyä käyttötarkoituksen mukaan ei saada maatilarekisteristä, vaan se perustuu satotiedustelun tuloksiin. Tuoreviljan eli kokoviljasäilörehu- ja tuoresäilövilja-alat estimoidaan satokyselyn tiedoista ohran, kauran, kevätvehnän ja seosviljan osalta. Ko. viljojen tuoreviljana korjattu ala vähennetään vastaavasta ko. viljan kuivana korjatusta alasta.

Sokerijuurikkaan satolaskelma poikkeaa myös muista kasveista, sillä sen lopullinen kokonaissato saadaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksesta. Sieltä saatu satomäärä on juurikastehtaiden vastaanottama kokonaissato.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Satotilasto on lopullinen, ja se kuvaa Suomen tärkeimpien viljelykasvien satoa. Satotilastosta valmistuu ennakkotieto marraskuussa. Sen tietosisältö voi vaihdella vuosittain. Lopullinen satotilasto valmistuu vuosittain tammikuussa. Sokerijuurikkaan osalta satotilasto tarkentuu aina tammikuussa, jolloin saadaan totaaliaineistoon perustuva kokonaissato Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksesta.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Satotilasto on saatavilla Tiken Matilda-tietopalvelussa www.matilda.fi sekä Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Satotilasto on julkaistu vuosilta 2002 - 2007 maataloustilastotiedote-julkaisussa ja sitä ennen Tietokappa-julkaisussa.

Tike julkaisee vuosittain myös ennakkosatotilastoja. Ennakkosatotilastot perustuvat IACSista saataviin ennakollisiin viljelyalatietoihin ja ProAgrian asiantuntijoiden ilmoittamiin kuntakohtaisiin arvioihin satotasosta. Koko maata koskevat satoarviot julkaistaan vuosittain heinä- ja syyskuussa Matilda-tietopalvelussa.

6. Tietojen vertailukelpoisuus

Viljelykasvien satotietoja on tilastoitu vuosittain vuodesta 1920 alkaen. Hehtaarisatotiedot ovat vertailukelpoisia koko tilastointiajalla. Kokonaissatojen osalta tilastointi tarkentui vuonna 1995, mistä lähtien sadon laskenta on perustunut IACSista saataviin kokonaispinta-aloihin. Vuodesta 2000 lähtien kokonaispinta-alat sisältävät myös tukea hakemattomien tilojen alat. Ennen vuotta 1995 myös pinta-alatiedot perustuivat otantatutkimukseen. Kasvien viljelylaajuuksien muuttuessa myös tilastoitavat kasvilajit ovat vuosien varrella jonkin verran muuttuneet.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Satotilasto on ainoa tilasto, joka kuvaa kaikkien tärkeimpien peltoviljelykasvien satoa Suomessa.

Päivitetty