Lumen alla uinuvat syksyllä kylvetyt viljat. Tike on juuri saanut valmiiksi tilaston ennakollisista syyskylvöaloista eli siitä, paljonko vehnää ja ruista kylvettiin tänä syksynä.

Syksy on muualla Euroopassa pääasiallinen kylvöaika, mutta Suomessa tähän asti ankara talvi ei ole mahdollistanut syyskylvöä kovinkaan laajasti. Syyskylvössä on eri lajikkeet kuin kevätkylvössä, ja ne ovat useimmiten kevätkylvölajikkeita satoisampia – syysviljojen nuoret oraat kun ovat pitkällä kasvussa jo silloin, kun kevätviljojen kylvämistä vasta aloitellaan.

Vehnää kylvettiin tänä syksynä vajaa 26 000 hehtaaria eli paljon enemmän kuin viime vuonna. Kesällä edellisenä syksynä kylvettyä vehnää kasvoi 16 400 hehtaarilla. Viime vuonna syyskuu oli sateinen, eli kylvöolot olivat huonot ja aika, jolloin pääsi kylvämään, jäi lyhyeksi. Tänä syksynä kylvöolot olivat paremmat. Kevätvehnää kasvoi tänä kesänä 202 000 hehtaarilla.

Ruista kylvettiin tänä syksynä 27 000 hehtaaria - sitäkin paljon enemmän kuin viime vuonna, sillä tänä kesänä syysruista kasvoi 11 300 hehtaarilla. Kevätruista oli kesällä viljelyssä 5 100 hehtaaria.

Tämänvuotinen ruissato, joka Tiken satotilaston mukaan oli 42 miljoonaa kiloa, kattaa Tiken viljatasearvion mukaan 40 % rukiin vuosittaisesta kotimaisesta käytöstä.

Historian suurin rukiin viljelyala oli vuonna 1934. Silloin ruista viljeltiin 246 000 hehtaarilla. Paljon on viljelyala vähennyt, joskin hehtaarisadot ovat nykyisin paljon tuonaikaisia suuremmat.

Ennakollinen syyskylvöala kysyttiin viljelijöiltä lokakuussa satokyselyn yhteydessä. Satokyselyyn vastasi 5 600 viljelijää, joista 513 ilmoitti kylväneensä syysruista ja 532 syysvehnää.