Ruokaperunavarastojen tilastointi on uudistunut ja uudistettu tilasto ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa. Sen arvion perusteella ruokaperunaa oli varastoissa lokakuun puolivälissä 192 miljoonaa kiloa.

Uusi ruokaperunavarastotilasto

Ruokaperunan varastomääriä on seurattu vuodesta 1999 alkaen ja tekijänä on toimeksiannosta toiminut ProAgria Maaseutukeskusten liitto alueellisine neuvojineen. Tästä syksystä alkaen tilaston teko siirtyi Tikeen, joka vastaa Suomen virallisten maataloustilastojen teosta. Kysely tehtiin otantana 400 tilalle, joilla oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa yhteensä yli 2 hehtaarin alalla. Vastausprosentti oli 62. Samalla tulosten esittämisessä siirryttiin maaseutukeskusjaosta työ- ja elinkeinokeskusryhmittelyyn.

Jotain uutta, jotain vanhaa
Kysely tehtiin tiloille, joilla oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa yhteensä yli 2 hehtaaria. Tiloja oli yhteensä 1 010 ja niillä oli ruoka- ja ruokateollisuusperunaa yhteensä 13 687 hehtaaria. Tästä määrästä ruokaperunaa oli 9 909 hehtaaria. Vuoteen 2007 verrattuna ruokaperunaa oli 520 hehtaaria vähemmän (-5 %). Lokakuun perunan varastokyselyn mukaan varastoissa oli 233 miljoonaa kiloa perunaa, josta ruokaperunaa oli 192 miljoonaa kiloa. Satotaso koko maan tasolla oli 27 tonnia hehtaarilta.

Viimevuotiseen verrattuna varastossa on ruokaperunaa vajaa 19 miljoonaa kiloa vähemmän, mutta toisaalta varastomäärät eivät ole suoraan verrannollisia kyselymenetelmän muutoksen johdosta. Toisaalta edellisvuotista alhaisempaa varastomääräarviota vahvistaa pinta-alan väheneminen ja edellisvuotista alhaisempi satotaso. Tiken 25.8. tehdyn ennakkosatoarvion mukaan kokonaisperunasato jää 12 prosenttia edellisvuotista alemmaksi. Kyselyssä saatu koko maan varastomäärätieto on luotettava, mutta työvoima- ja elinkeinokeskuksettaiset luvut ovat epävarmempia johtuen alhaisesta vastausprosentista.

Ruokaperunalajikkeista oli viljelyssä 44, joista eniten viljeltiin Van Goghia (2 011 ha) ja Nicolaa (1 760 ha). Ruokaperuna-alasta 37 prosentilla viljeltiin näitä lajikkeita.

Sääolot vaihtelevia, satoerot suuria maan eri osissa
Vastanneiden yritysten pinta-alasta 4 566 hehtaarista jäi korjaamatta 50 hehtaaria (1 %). Sateet haittasivat perunaviljelyksiä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla ja myös lämpötilat jäivät alle keskimääräisen. Myös Varsinais-Suomessa oli paikoittain haittaa sateista. Esimerkiksi Vaasassa satoi elokuussa keskimääräisen 63 millimetrin sijaan 103 millimetriä. Toisaalta Hämeessä viljelyolot olivat edellisvuotista parempia.

Tiken ruokaperunan varastotilasto perustuu 15.10. tehtyyn kyselyyn. Kysely tehdään 15.10. ja 15.1.

Lisätietoja
Anna-Kaisa Jaakkonen, Tike, puh. 020 77 21 374,
sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi.