Haku: 2012

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken puhelinnumerot ovat muuttuneet. Vaihteen uusi numero on 0295 300 300.

Vuonna 2011 kasvihuoneyritykset kuluttivat energiaa 1 700 gigawattituntia (GWh) eli vajaat kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisenä tutkimusvuonna 2008. Tuotannon tehostuminen on ollut merkittävää, sillä samanaikaisesti tuotantomäärät kasvoivat. Tiedot perustuvat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) puutarhatutkimuksen tuloksiin.

Toukokuun uutiskirjeestä voit lukea muun muassa kananmunien kulutuksesta ja hinnoista, kesäkukista sekä Tiken uudesta profiilista Facebookissa.

 Vuonna 2011 Suomessa oli 61 584 maatilaa eli 1 183 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kolmasosa tiloista harjoitti kotieläintaloutta päätuotantosuuntanaan ja kaksi kolmannesta kasvinviljelyä. Viljelijöiden keski-ikä oli lähes 51 vuotta; suurien tilojen viljelijät olivat keskimääräistä nuorempia. Tiedot perustuvat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) tilastolliseen maatilarekisteriin.

Avomaanvihannessato oli 186 miljoonaa, marjasato 16 miljoonaa ja kasvihuonevihannesten sato 81 miljoonaa kiloa. Lisäksi ruukkuvihannesten määrä kohosi 98 miljoonaan ruukkuun. Tiedot perustuvat juuri valmistuneisiin Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) vuoden 2011 puutarhatilastojen ennakkotietoihin.

Maataloustuotteiden tuottajahinnat vahvistuivat viime vuonna. Monen tuotteen, kuten leipävehnän ja kananmunien, nimelliset hinnat nousivat korkeammalle kuin koskaan aiemmin EU-jäsenyyden aikana. Vuoden 1994 nimellisiin hintoihin verrattuna viime vuoden hinnat olivat kuitenkin huomattavasti alemmat. Tiedot ovat Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen) Maataloustuotteiden tuottajahinnat -tilastosta.

Vuonna 2010 maatalous- ja puutarhayrityksissä kului energiaa noin 10 terawattituntia eli 10 miljardia kilowattituntia. Maatalous- ja puutarhatuotannon energiankulutus oli vajaa kolme prosenttia koko Suomen energiankulutuksesta.

Tiken satotilaston mukaan vuonna 2011 viljan kokonaissato on noin 3,7 miljardia kiloa. Viljasato kasvoi edellisestä vuodesta vajaan neljänneksen eli noin 680 miljoonaa kiloa. Satotiedot ovat tarkentuneet marraskuussa julkaistuista ennakkotiedoista, ja niihin on lisätty myös nurmien ja muiden peltokasvien satotietoja.

Elintarvikkeeksi ja rehuksi käytettävän luomuvehnän tuotanto vuonna 2011 nousi lähes 15 miljoonaan kiloon. Rehuksi käytettävän viljaa ja valkuaiskasvia sisältävän seoskasvuston tuotanto nousi 10 miljoonaan kiloon. Tiedot käyvät ilmi Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) juuri valmistuneesta luomusatotilastosta.

Kevät- ja syysvehnän määrän ja laadun perusteella kasvukausi 2011 oli hyvä leipäviljan viljelylle. Sekä kevät- että syysvehnällä myllykelpoisten satojen määrät olivat vuosikymmenen korkeimmat. Rehuviljojen eli ohran ja kauran valkuaispitoisuudet olivat korkeat, mutta hehtolitrapaino jäi varsinkin ohralla matalaksi. Mallasohran sadosta vain vajaa kolmannes täytti mallastamojen valkuaispitoisuuden ja jyväkoon vaatimukset.

Helmikuun uutiskirjeestä voit lukea muun muassa sähköisistä tilastotiedonkeruista, luomusta sekä lypsylehmien nimistä.

Viljaa käyttävä teollisuus ja viljan välittäjät ostivat maatiloilta vuonna 2011 yhteensä 1,7 miljardia kiloa viljaa. Lisäksi rypsiä ja rapsia ostettiin 100 miljoonaa kiloa. Kotimaista ja ulkomaista viljaa käytettiin teollisuudessa vuonna 2011 yhteensä 1,4 miljardia kiloa. Tiedot käyvät ilmi Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) juuri valmistuneesta tilastosta.

Tammikuun puolivälissä oli maatilojen varastoissa ruokaperunaa 124 miljoonaa kiloa. Määrä on 16 miljoonaa kiloa suurempi kuin viime vuoden tammikuussa, mikä johtuu pääosin paremmasta sadosta sekä viljelyalan kasvusta. Toisaalta ruokaperunavarastojen tyhjeneminen on ollut prosentuaalisesti edellisvuotta suurempaa. Lokakuun puolivälistä ovat ruokaperunavarastot tyhjentyneet 32 miljoonan kilon kuukausivauhtia.

Tiken 269-sivuinen Maatilatilastollinen vuosikirja kokoaa kattavasti maatalouden ja siihen läheisesti liittyvien aihealueiden tilastot. Juuri ilmestyneen julkaisun tuoreimmat tiedot ovat pääosin vuodelta 2010. Mukana on myös aikasarjoja jopa 30–40 vuoden ajalta. Keskeisiä kansainvälisiä maataloustilastoja on koottu kirjan loppuosaan.