Valtaosa lopettaneista sikatiloista vaihtoi viljanviljelyyn

Tike (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) on julkaissut maatilarekisterin tiedot vuodelta 2008. Maatilojen rakennemuutos on jatkunut samansuuntaisena jo usean vuoden ajan, eli maatilojen lukumäärä on vähentynyt, keskimääräinen tilakoko on kasvanut ja kotieläintilojen osuus tiloista on supistunut. Tukialueittain kehitys vaihtelee tuotantosuunnan mukaan. Tuotantosuuntien sisällä suhteellisesti eniten väheni sikataloutta harjoittavien tilojen määrä. Sikatalouden lopettaneista valtaosa vaihtoi tuotantonsa viljanviljelyyn. Tilastotutkimuksen tiedot ovat jo saatavissa Matilda-tietopalvelusta, ja huhtikuun alussa niistä ilmestyy Maatilarekisteri-julkaisu.

Maatiloja oli Suomessa vuonna 2008 kaikkiaan 65 802, mikä oli 1 100 tilaa vähemmän kuin edellisvuonna. Peltoa suomalaisilla maatiloilla oli vuonna 2008 keskimäärin 35 hehtaaria tilaa kohden eli 0,6 hehtaaria enemmän kuin edellisvuonna. Noin 60 prosentilla tiloista oli vuokrapeltoa, ja vuokrapellon keskimääräinen ala oli hieman yli 19 hehtaaria.

Rakennemuutos tukialueittain
Maatilojen lukumäärän muutos 2000-luvulla on tapahtunut samantasoisena ja samansuuntaisena kaikilla tukialueilla. Vuodesta 2000 lähtien tilojen määrä koko maassa on vähentynyt noin 18 prosentilla. Tilojen määrä väheni AB-tukialueilla vuosien 2000 ja 2008 välillä noin prosenttiyksikön nopeammin kuin C-tukialueella. Vielä 1990-luvulla tilojen määrä väheni C-tukialueella nopeammin kuin AB-tukialueilla.

Tuotantosuunnittain tarkasteltuna tukialueiden väliset erot ovat selvästi suuremmat. Kotieläintilojen, erityisesti lypsykarjatilojen määrä AB-tukialueella on vähentynyt selvästi C-tukialuetta nopeammin. Poikkeuksena ovat siipikarjatilat, joiden väheneminen on ollut nopeampaa C-tukialueella kuin A- ja B-tukialueilla.

Rakennemuutos tuotantosuunnittain
Sikatalouteen ja lypsykarjatalouteen erikoistuneiden tilojen määrä on pienentynyt suhteellisesti eniten, yli 45 prosenttia vuosituhannen alusta. Keskimääräinen karjakoko on kuitenkin samalla kasvanut; lypsykarjatiloilla oli vuonna 2008 keskimäärin 21,7 lypsylehmää tilaa kohden, ja sikatiloilla 235 sikaa. Siipikarjatilojen määrä on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta noin 38 prosenttia, kun taas esimerkiksi viljatilojen määrä on kasvanut 4 prosentilla.

Vuosien 2007 ja 2008 välillä suhteellisesti eniten väheni sikatalouteen erikoistuneiden tilojen määrä. Kaikkiaan 16 prosenttia sikatalouteen erikoistuneista tiloista vaihtoi edellisvuoden aikana tuotantosuuntaa tai lopetti maataloustuotannon. Suurin osa sikatalouden lopettaneista vaihtoi uudeksi päätuotantosuunnakseen viljanviljelyn. Kotieläintiloista ainoastaan emolehmätilojen määrä on kasvanut vuoteen 2007 verrattuna.

Viljelijäväestö
Yksityishenkilöiden omistamilla maatiloilla oli vuonna 2008 kaikkiaan 58 102 viljelijää. Viljelijöiden keski-ikä oli 49,9 vuotta, eli viljelijäväestö oli keskimäärin puoli vuotta vanhempaa kuin edellisvuonna. Miesten keski-ikä oli 1,4 vuotta naisia korkeampi.

Peltoalaltaan isoja tiloja viljelivät yleensä suhteellisen nuoret viljelijät, kun taas pienimpien tilojen viljelijät olivat iältään keskimäärin vanhimpia. Naisten osuus yksityishenkilöiden omistamien maatilojen viljelijöistä oli noin 10 prosenttia.

Lisätietoja vuoden 2008 maatilarekisteristä antaa aktuaari Irene Mustalahti
puh. 020 77 21 340 tai 040 775 0587, s-posti etunimi.sukunimi@mmmtike.fi.