Viljelijöiden tukihakemustietojen perusteella tämän vuoden vilja-ala on pienin 15 vuoteen ja rypsiala suurempi kuin koskaan aiemmin. Peltoalassa on odotettavissa myös muita huomattavia muutoksia. Viljelijöiden omien kylvöpäätösten lisäksi lopulliseen pellonkäyttöön Suomessa vaikuttaa oikukas kevätsää. Rankat sade- ja raekuurot ovat ainakin Varsinais-Suomessa tuhonneet kevään 2010 kylvöksiä. Tike julkaisee seuraavan ennakkotiedon kesän 2010 pellonkäytöstä 22. kesäkuuta, jolloin on saatavissa myös alueittaisia tietoja.

Ohra- ja kaura-alan suuri pudotus
Huhtikuun tukihakemustietojen mukaan viljojen kylvöala pienenee viime vuodesta lähes 170 000 hehtaarilla (- 14 %). Vilja-ala - 1,0 miljoonaa hehtaaria - on 45 % koko viljelyalasta. Kahden viljelyalaltaan suurimman viljan, ohran ja kauran, viljely vähenee tämän hetken tietojen mukaan peräti 192 000 hehtaarilla. Sekä vehnä- sekä ruisala kasvavat noin 10 000 hehtaarilla. Ohra- ja kaura-alan pieneneminen on odotettua, koska viime vuosina viljaa on tuotettu yli tarpeemme ja tuotannon kannattavuus on hintojen laskun myötä heikentynyt.

Öljykasviala kasvaa 75 000 hehtaarilla
Rypsiala, 137 000 hehtaaria, kaksinkertaistuu vuodesta 2009. Myös rapsiala, 18 200 hehtaaria, on ennätyksellisen suuri. Lisäksi pellava-ala kasvaa 2 800 hehtaariin. Öljykasvien viljelyala kasvaa yhteensä noin 75 000 hehtaarilla. Suomen pelloilla ei koskaan aiemmin ole kasvanut yhtä paljon öljykasveja. 

Härkäpapua 10 000 hehtaaria
Härkäpapuala (10 000 hehtaaria) ja herneala (6 300 hehtaaria) ovat myös ennätyssuuria, vaikka niiden ala onkin ohra- ja kaura-alaan verrattuna pieni. Härkäpapuala nelinkertaistuu ja herneala 1,5-kertaistuu vuodesta 2009.
 
Perunan (24 600 hehtaaria) ja sokerijuurikkaan (14 700 hehtaaria) aloissa ei tapahdu suuria muutoksia, jos tukihakemuksissa ilmoitetut alat toteutuvat. Varsinais-Suomi on vahvaa sokerijuurikkaan viljelyaluetta, joten sen lopullinen viljelyala selviää vasta kun tiedetään viime aikojen sateiden vaikutus kylvöaloihin. Peruna-alan loiva pieneneminen jatkuu, kuten se on jatkunut jo useita vuosikymmeniä.
 
Rehunurmiala kasvussa
Alle 5 vuoden ikäisten nurmien eli lähinnä säilörehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmien ala kasvaa arvion mukaan lähes 18 000 hehtaaria edellisvuodesta. Nurmikasvien kokonaisala on noin 658 000 hehtaaria.

Kesantoala 293 000 hehtaaria
Kesantoala kasvaa yli neljänneksellä eli 62 800 hehtaarilla. Kesantoala on peltoalaa, jolla ei ole tarkoitus tuottaa satoa. Suurin osa kesantoalaa ovat tukihakemuksissa luonnonhoitopeltoina ilmoitetut alat (yli 160 000 hehtaaria). Pääosalla kesantoa kasvaa nurmea. Viherlannoitusnurmi kuuluu myös kesantoalaan, ja sen ala kaksinkertaistui vuodesta 2009. Viherlannoitusnurmea on tukihakemusten perusteella noin 58 000 hehtaaria.
 
Tiken Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston ennakkotieto perustuu viljelijöiden 30.4.2010 mennessä jättämien tukihakemuslomakkeiden tietoihin. Tulokset perustuvat tallennustilanteeseen 2.6.2010, jolloin kasvulohkotiedoista oli tallennettu arviolta 93 %. Ennakkotiedossa oletetaan vuonna 2010 käytössä oleva maatalousmaa aluetasolla samansuuruiseksi kuin viimevuotinen ala, jollei tallennettu ala ylitä edellisvuotista alaa. Viljelijät voivat ilmoittaa muutoksia kylvöaloihin 15.6. saakka, joten aloihin tulee vielä muutoksia.

Tike julkaisee Matilda-maataloustietopalvelussa (Käytössä oleva maatalousmaa) laajempaan aineistoon perustuvan ennakkotiedon kesäkuun 22. päivänä. Tällöin saatavilla on myös alueittaisia tietoja.

Lisätietoja
Tutkija Anneli Partala, puh. 020 77 21376
Tutkija Liisa Siitonen, puh. 020 77 21390
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi